Mikä tekee todella hyvästä joukkueesta
Hyvä tiimi on käytännössä korvaamaton – ja samalla välttämätön yrityksille digitalisaation aikakaudella. Projektit hyötyvät hyvän tiimin jäsenten monipuolisista taidoista, ja myös jäsenet itse voivat hyötyä yhteistyöstä. Mitä tarvitaan tällaisen hyvän tiimin luomiseen? Selitämme sen tässä artikkelissa.
Mikä tekee hyvästä joukkueesta hyvän? Yhteinen tavoite!
Tutkijat Katzenbach ja Smith keräsivät tietoja 50 tiimiltä 30 yrityksessä, ja tulokset olivat selvät siitä, mikä tekee hyvästä tiimistä hyvän. Kaikilla oli yksi yhteinen piirre: selkeästi määritellyt suorituskykytavoitteet sekä lähitulevaisuutta että kaukaisempaa tulevaisuutta varten.
Tavoitteet mielessä auttavat jäsentämään toimintaa ja viestintää sekä pitämään keskittymisen yllä. Lisäksi voit olla koko ajan tietoinen siitä, mitä voit edistää tavoitteiden saavuttamista, ja siitä, että annat merkityksellisen panoksen organisaatiollesi. Hyvä tiimi ottaa tämän huomioon niin tulostavoitteissa kuin jokaisessa kokouksessa.
Se ei kuitenkaan olisi hyvä tavoite esimerkiksi tuottavuuden parantamiseksi. Se olisi aivan liian epätarkkaa, jotta siitä voitaisiin johtaa konkreettisia toimia tai tietää, milloin tavoite on saavutettu. Apuna rakentavien tavoitteiden muotoilussa voidaan käyttää apuna SMART-tavoitteet Malli käyttää:
- Spesifinen
- Mitattavissa
- Saavutettavissa
- Relevantti
- Aikarajattu
Esimerkki: (-> konkreettinen, relevantti) ½ tähteä (-> mitattavissa, saavutettavissa) vuoden loppuun mennessä (-> ajallisesti sidottu).
Viestintä hyvän tiimin perustana
Kaikki tietävät, että kuunteleminen on tärkeää, mutta oletko koskaan kuullut jonkun käyvän seminaarissa tai käyttävän aktiivisesti aikaa kuuntelutaitojensa harjoitteluun? Kuinka paljon se auttaisi meitä tiimityössä. Se olisi jotain, mikä tekee hyvästä tiimistä.
Pikakurssi: Kuuntele ensin toista täysin ja tee vasta sitten kommentteja ja arvioita. Muuten on vaarana, että argumentit kumotaan omassa päässäsi ennen kuin ne on edes kehitetty täysin.
Lisävinkki: Toista sanomasi toisinaan omin sanoin varmistaaksesi, että olet ymmärtänyt toisen henkilön oikein.
Toisaalta on paljon hyviä neuvoja siitä, miten ilmaista kritiikkiä tai käsitellä erimielisyyksiä. Voit lukea tästä artikkelista, miten voit luoda tiimeihisi avoimen palautekulttuurin: /offenes-feedback-in-team-retrospektiven/
On tärkeää, että kaikki ovat tietoisia palautteen antamista ja kritiikin esittämistä koskevista säännöistä ja menetelmistä. Jos kaikki hyväksyvät tämän kulttuurin, on helpompaa olla ottamatta tällaisia kommentteja henkilökohtaisesti vaan pitää niitä olennaisena osana hyvää tiimiä.
Mikä tekee hyvästä joukkueesta hyvän? Oikea tiimi-ilmapiiri!
Niin vaikeaa kuin se joskus voikin olla, tiimityössä on yksi selkeä plussa: yhteisöllisyys. Positiivinen ilmapiiri ja ystävällinen vuorovaikutus lisäävät työtyytyväisyyttä ja hyvinvointia. Kun työskentelet ihmisten kanssa, joista pidät, vuorovaikutus helpottuu ja stressi vähenee.
Tätä ei kuitenkaan pidä pakottaa jakamaan tiimejä siten, että yhdessä työskentelevät ihmiset, jotka ovat jo muutenkin ystäviä. Se ei ole hyvän tiimin määritelmä. Vaarana olisi, että joukkueista tulisi liian homogeenisia. On paljon parempi, että tiimit ovat erilaisia tietämyksen, väestörakenteen, arvojen ja sosiaalisen aseman suhteen, jotta ne edustavat mahdollisimman monia erilaisia näkökulmia.
Lisäksi voidaan edistää tiimin yhteenkuuluvuutta, mikä on myönteistä sekä yrityksen että jäsenten itsensä kannalta. Hyvän tiimin muodostamiseksi monien tavoitteena on, että moni Tiiminrakennustyöpajat Tavoitteena on purkaa kilpailua, rakentaa luottamusta, parantaa viestintää ja vahvistaa keskinäistä yhteyttä.
McGregor on laatinut hahmoluettelon siitä, mikä tekee hyvistä joukkueista hyviä:
McGregorin tarkistuslista hyville tiimeille
- Ilmapiiri on yleensä epämuodollinen
- Keskusteluja on paljon, ja käytännössä kaikki osallistuvat niihin
- Kaikki jäsenet ovat ymmärtäneet ja hyväksyneet tehtävän tai tavoitteen
- Jäsenet kuuntelevat toisiaan
- Erimielisyyksiä on, mutta ryhmä selviää niistä
- Useimmat päätökset tehdään jäsenten yksimielisyydellä
- Kritiikki on yleistä, rehellistä ja suhteellisen miellyttävää
- Jäsenet voivat milloin tahansa ilmaista tunteitaan ja ideoitaan ongelmista tai ryhmän työskentelytavoista
- Tiiminvetäjä ei dominoi keskusteluja
- Työnjaot ovat selkeitä ja hyväksyttyjä toteutuksessa
- Tiimi pysähtyy usein tutkimaan työskentelytapojaan tai sitä, mikä heitä haittaa toteutuksessa
Mikä tekee hyvän tiimin - Johtopäätös
Hyvän tiimin saa aikaan yhteisillä tavoitteilla, hyvällä viestinnällä ja harmonisella yhteistyöllä. Edut ovat ilmeiset: tunnet kuuluvasi joukkoon ja stressi vähenee.
Valitettavasti asiat eivät kuitenkaan aina suju niin hyvin, ja tiimin jäsenet voivat olla häiritsevät toisiaan tai olla tyytymätön. Tämän estämiseksi säännöllinen Tiimityöpajat (retrospektiivit) käytetään digitaalisen tiimivalmentajamme Echometer:n kanssa.
Lue suosittelut siitä, miten Echometer voi auttaa tiimejä työskentelemään hyvin ja tehokkaasti retrospektiivien avulla:
Kokemustarina: Ketterä valmennus Echometerin avullaLähteet:
Katzenbach, J. R., & Smith, D. K. (2015). Tiimien viisaus: huippusuorituskykyisen organisaation luominen. Harvard Business Review Press. https://www.strategyand.pwc.com/gx/en/insights/books/wisdom-of-teams.html
McGregor, D. (1960) The Human Side of Enterprise. McGraw-Hill Book Co, New York. https://pdf4pro.com/view/the-human-side-of-enterprise-kean-university-2b376e.html
Nerdinger, F. W., Blickle, G., & Schaper, N. (2014). Työ- ja organisaatiopsykologia. Berlin, Heidelberg: Springer Berlin Heidelberg. https://doi.org/10.1007/978-3-642-41130-4
Parker, G., & Hoffman, R. (2006) Meeting Excellence: Tools to Lead Meetings That Get Results. San Francisco: Jossey - Bass
Parker, G. M. (1990). Tiimipelaajat ja tiimityö. San Francisco: Jossey-Bass. http://citeseerx.ist.psu.edu/viewdoc/download?doi=10.1.1.458.1302&rep=rep1&type=pdf
