Ketterä maailma voi vaikuttaa ensi silmäyksellä hyvin ylivoimaiselta. Kuulee Kanbanin, Scrumin & Co. ja kysyy itseltään: Miten se kaikki sopii yhteen ja mistä voin aloittaa? Tässä artikkelissa haluamme antaa sinulle näkemyksen siitä, miten ketteryys voidaan vakiinnuttaa arkeen Scrumin kaltaisista konkreettisista kehyksistä riippumatta.
Olemme koonneet yhteen tärkeimmät menestystekijät, jotta voit hyödyntää ketteryyttä kannattavasti tiimissäsi. Teidän pitäisi paitsi olla tietoisia näistä tekijöistä, myös pohtia niitä säännöllisesti yhdessä tiimissänne.
Echometer on psykologisiin oivalluksiin perustuva ohjelmistotyökalu tiimien jatkuvaan kehittämiseen. Tätä tarkoitusta varten työkalumme tukee erilaisten retrospektiivien moderointia (Mitä ovat retrospektiivit?). Tässä artikkelissa kerromme yhden tiimimallin sisällöstä.
Konflikti- ja virhekulttuuri
Jotta ketteryyttä voidaan elää jokapäiväisessä työssä, on ensin luotava asianmukaiset perusedellytykset, joissa ketteryys voi kukoistaa. Tässä suhteessa ykkönen on psykologinen turvallisuus. Koska kuten monet eri tutkimukset ovat jo osoittaneet: Psykologinen turvallisuus on menestystekijä tiimityön ja ketteryyden kannalta (ks. Googlen Aristoteles-hanke & Amy Edmondson).
Voivatko kaikki tiimin jäsenet ilmaista avoimesti kritiikkinsä ja epäilyksensä? Täytyykö minun pelätä kielteisiä seurauksia, jos teen virheen? Turvallisuuden tunne mahdollistaa laskelmoitujen riskien ottamisen. Sillä ratkaisevaa on tunnistaa virheet nopeasti, korjata ne ja oppia niistä tulevaisuutta varten sen sijaan, että välttelee niitä kategorisesti tai vaikenee niistä.
Psykologinen turvallisuus ei siis tarkoita täydellisyyden vaatimista sorkkaraudalla, vaan suojatun tilan luomista kehitykselle ja muutokselle, jotta ketteryys kasvaa ja kantaa hedelmää. Näin tunnemme olomme turvalliseksi, tiedämme, mitä kaikki tekevät, tarkistamme, olemmeko edelleen kurssilla, ja mukautamme sitä tarvittaessa sen sijaan, että hapuilemme pimeässä ja ajamme kärryjä seinää vasten. Malli palvelee psykologisen turvallisuutesi vahvistamista.
Tiimin viestintä
Jotta tiimi voi oppia virheistä ja optimoida jatkuvasti kurssiaan, hyvä viestintä on myös edellytys: Tietävätkö kaikki tiimin jäsenet, mitä muut työstävät parhaillaan?
Viestintä perustuu usein osastokohtaisiin "hyväksi havaittuihin" rutiineihin ja tiedonvaihtomuotoihin. Mutta antavatko ne tarpeeksi tilaa luovuudelle ja uusille asioille? Viestintä voi kehittää luovaa vaikutustaan kunnolla vain, jos kokouksissa luodaan tarvittavat olosuhteet (kuten tarvittava energiataso).
Kun virheiden tekemisen kulttuuri on hyvä, pitäisi olla olemassa hyvät puitteet haasteiden avoimelle jakamiselle ja avun tarjoamiselle toisillemme tarvittaessa.
Säännöllinen, avoin ja kannustava viestintä onnistumisista ja haasteista projektin sisällä on ratkaiseva tekijä ketterän työskentelyn kannalta.
Asiakasläheisyys ja päätöksentekokäyttäytyminen
Hyville joukkueille ovat tietenkin ominaisia myös hyvät päätökset. Miten päätöksiä oikeastaan tehdään? Ovatko (sisäiset) asiakkaasi olennainen osa päätöksentekoprosessiasi? Annatteko kaikille mahdollisuuden vaikuttaa heitä koskeviin päätöksiin tai jopa tehdä niitä itse? 1TP15itsemääräämisoikeus
Mitä enemmän asiakaspalautetta tulee kaikille tiimin jäsenille, sitä todennäköisempää on, että jokainen tiimin jäsen pystyy tuomaan oman näkökulmansa ja vahvuutensa mukaan kehittämään vastauksia asiakkaiden ongelmiin.
Ota nämä menestystekijät osaksi eläkkeesi nyt!
Olemme vakuuttuneita ketterän työskentelyn käsitteestä. Siksi olemme kehittäneet työkalun, joka auttaa teitä tiiminä, myös psykologisesta näkökulmasta, luomaan tiimissä jatkuvan parannusprosessin pohtimalla edellä kuvattuja tekijöitä.
Kokeile sitä ja ylläty, miten psykologia voi auttaa tiimiäsi!