Tiimityö: ketterää, tehokasta sekä työntekijöiden ja organisaatioiden voimavara. Se ei vain kuulosta hyvältä, vaan se on myös hienoa. Jotta tiimityö todella toimisi resurssina ja yhteistyö toimisi ketteränä tiiminä, on kuitenkin täytettävä erilaisia vaatimuksia – aivan kuten hyvien palkanlaskentaohjelmistojen kohdalla (ks. esim: Paystub).
Hyvän tiimityön taustalla olevat mahdollisuudet (vrt. Scholl, 2005) ovat lähes ilmeisiä:
- Erityisesti monialaisissa tiimeissä tarvittava tietämys voidaan jakaa yhdistämällä eri osaamisia.
- Monimutkaiset tehtävät voidaan ratkaista paremmin tällä tavoin
- Yhteisten päätösten hyväksyminen lisää
- Keskinäinen tuki paranee
- Työntekijöiden työmotivaatio ja sitoutuminen lisääntyvät
- Ja viimeisenä muttei vähäisimpänä, työtyytyväisyys voi lisääntyä ja stressi vähentyä.
Yksi asia on erityisen tärkeä: ketterän tiimin jäsenet jakavat tietämystään ratkaistakseen ongelmia ja saavuttaakseen tavoitteet yhdessä.
Seuraavassa näytämme, miksi tämä usein epäonnistuu ja miten se voidaan ratkaista.
Parvitiedosta ja jäävuorista
Jotta ketterästä tiimityöskentelystä saataisiin kaikki hyöty irti, on tärkeää tuntea ja ymmärtää ketterän yhteistyön ydintavoite ja ydinongelma.
Ketterässä työympäristössä organisaatiot ja tiimit pyrkivät luomaan "jaettua tietoa". Tämä tarkoittaa, että työntekijät jakavat keskenään yksilöllistä tietämystään ja kokemuksiaan.
Hyödyt ovat ilmeiset, ja tutkimukset osoittavat, että jaetulla tiedolla on myönteinen vaikutus suorituskykyyn (Nelson & Cooprider, 1996).
Tällaista ajattelutapaa ei kuitenkaan valitettavasti vielä ole monissa yrityksissä. Keskeinen ongelma on se, että työntekijät pitävät usein tietonsa omana tietonaan eivätkä toistaiseksi jaa ongelmia. Tätä ilmiötä kutsutaan "tietämättömyyden jäävuoreksi".
Tämä osoittaa, että monissa yrityksissä vaikeuksista ei kerrota avoimesti, eikä niitä näin ollen voida siirtää "jaettuun tietoon".
Esteet matkalla "jaettuun tietoon
Klassisten tiimikokousten lisäksi jotkut ketterät tiimit käyttävät niin sanottuja retrospektiivejä yhteistyön pohtimiseen. Ne ovat sopiva perusta tiedonvaihdolle ja ketterälle yhteistyölle. Jos haluat virkistää tietojasi retrospektiiveistä, voit lukea niistä meidän UKK to.
Vaikka tällaiset retrospektiivit toisinaan turvaavat tilaa avoimelle vaihdolle, ne eivät silti ole mikään itsestäänselvyys, koska ketterässä yhteistyössä voi olla joitakin vaikeuksia...
- Epäsuotuisa viestintä tiimissä
Usein työntekijät eivät yksinkertaisesti uskalla puhua vaikeuksista, koska he pelkäävät nolaavansa itsensä tai joutuvansa tuomituksi. Myöskään eläkkeellä olevia kysymyksiä ei aina esitetä kohdennetusti, jolloin vaikeuksien todellisiin syihin ei puututa. Silti meidän Työkalu on hyödyllistä, sillä se on suunniteltu erityisesti kysymään kohdennettuja kysymyksiä ja ohjaamaan eläkeläisiä oikeaan suuntaan. - Joukkue ei ole vielä kasvanut yhteen tarpeeksi pitkälle
Erityisesti silloin, kun ketterät tiimit ovat vielä alkuvaiheessa. Kehitysvaihe usein puuttuu Luottamus keskenään, eikä palautekulttuuri ole vielä kypsä. - Tietämättömyys siitä, missä määrin yhteiset tavoitteet on saavutettu.
Vaihdon puutteen vuoksi tiimin jäsenet eivät useinkaan tiedä, missä he ovat tavoitteiden saavuttamisessa. Tämä voi johtaa tunteeseen, että omaa työtä ei ole integroitu yhteiseen prosessiin.
Toimivat verkostot ovat siis tärkeä perusta tehokkaalle ja tyydyttävälle yhteistyölle. On tärkeää, että tietojen ja komplikaatioiden jakamista harjoitetaan ja edistetään. Vain näin ketterä yhteistyö voi toimia ja synerginen tiimi voi syntyä.
Käytännön vinkkejä ketterään yhteistyöhön & Jaettu tieto
Mieti uudelleen kolmea keskeistä ongelmaa, jotka estävät tiimejä toimimasta optimaalisesti yhdessä. Meillä on kolme yksinkertaista harjoitusta, joiden avulla voit aloittaa siirtymisen kohti ketterää tiimiä.
Epäsuotuisa viestintä tiimissä
Käytä seuraava tiimipalaveri siihen, että pohdit erityisesti sitä, mikä yhteistyössänne on vialla, ja kehitä 3 – 4 lausumaa siitä, mitä haluatte muuttaa. Yksi lausuma voisi olla esimerkiksi: "Huomaan usein, että työni auttaa muita. Tarkista nyt jatkuvasti, kuinka paljon tämä pitää paikkansa. Tämänkaltaisia ja monia muita kohteita löytyy työkalustamme, joka auttaa sinua muuttumaan.
Kokeile Echometer:tä nyt ilmaiseksi ja saat uutta inspiraatiota retrospektiiviisi!
Joukkue ei ole vielä kasvanut niin pitkälle yhteen Kuulostaa banaalilta, mutta se auttaa: aloita kokoukset ilmoittautumisella. Tämä tarkoittaa sitä, että et aloita suoraan työn tekemistä, vaan puhut lyhyesti mielentilasta, ajatuksista tai huolenaiheista. On tärkeää, että kaikki saavat puheenvuoron ja että aiheet eivät liity asiallisiin asioihin. Aloita siis ehkä seuraava retropalaveri kysymyksellä: Miten sinulla menee asteikolla 1 – 10 ja miksi? Tämä johtaa siihen, että pystyt käsittelemään paljon herkemmin tiimin jäseniä, jotka saattavat kamppailla.
Tietämättömyys siitä, missä määrin yhteiset tavoitteet on saavutettu. Yksinkertaista mutta tehokasta: Luo aikajana käynnissä olevista prosesseistasi ja tarkista lyhyesti jokaisessa retrossa, kuinka pitkälle olet edennyt aikajanalla. Tämä on hyvä tapa nähdä, edistytkö vai kulkeudutko ympyrää. Voit myös tarkistaa, miten voit jatkaa työskentelyä ja mitä puuttuu seuraavaan vaiheeseen.
Miten voimme auttaa jaetun tiedon avulla?
Me Echometer:ssä ymmärrämme, miten tiimityötä voidaan muuttaa ja edistää pitkällä aikavälillä. Psykologisen tietotaidon ja meidän Työkalu tiimin retrospektiivejä varten olemme kehittäneet optimaalisesti räätälöityjä kohteita kaltaisillenne tiimeille, jotka varmistavat, että muodostatte pian kypsän "jaetun tiedon".
Lähteet
Scholl, W. (2005). Tiimityön perusongelmat ja niiden hallinta – Syy-seurausmalli. Teoksessa M. Högl & H. G. Gemünden (toim.), Tiimien johtaminen. Teoreettiset käsitteet ja empiiriset tulokset (3. painos, s. 33-66). Wiesbaden: Gabler.
Nelson, K., & Cooprider, J. (1996). Jaetun tietämyksen vaikutus IS-ryhmän suorituskykyyn. MIS Quarterly, 20(4), 409-432. doi:10.2307/249562.
